Talviunilla

Olen nukkunut kesän talviunia blogissani. Bloggaan työssäni ja työ vie ison osan energiastani. Ja vaikka työ on kiva, niin tälle blogille ei ole jäänyt nyt kuin rippeet - ajatuksen tasolla. Jättäydyn siis ennaltamäärittelemättömälle vapaalle blogistani - voi myös olla että avaan täysin uuden blogin, kunhan hyvä idea tulee. Ideoita ja ajatuksia voi lähettää sähköpostitse osoitteeseen sivupoluilla.blogspot@gmail.com. Aurinkoista syksyä ja lumista talvea - ja ehkäpä à bientôt!

Odd Week ja Design-myyjäiset Dianapuistossa

 Kuva: www.designdistrict.fi

Oletteko huomanneet, että menossa on Design Districtin Odd Week? Minä en ainakaan, mutta se voi johtua siitä, että olen ollut aivan työn syövereissä - huomaa ehkä blogin päivitystiheydestä... No, joka tapauksessa, Design Districtillä tapahtuu tämän viikon outoja. Ei niin outoa ovat huomenna torstaina järjestettävä Late Night (S)hopping sekä lauantain Design-myyjäiset Dianpuistossa kello 11-16. Haluaisin mennä ainakin lauantaiseen tapahtumaan, mutta olen silloin itse myymässä kesän kunniaksi kirppiksellä.

Yritän ehtiä huomenna suosikkiliikkeeni Miun tapahtumaan, tässä heidän mainos:

Roskasta rakkaaksi

Olemme kehittäneet trikootuotteidemme leikkuuhukasta Rubic paidan, joka saapuu myymälään Odd weekillä. Tuotetta on saatavilla eri väreissä ja eri kuoseissa. Ylijääneistä trikoonauhoista taas on tehty koruja, samoin muita osin kierrätettyjä koruja saapuu butiikkiimme Odd weekillä.

LATE NIGHT (S)HOPPING -iltana 20.5. avoinna klo 21 asti ja suunnittelija Ilona Hyötyläinen paikalla klo 16-21!

Keltainen on kevään väri?

Eerikinkadulla: Vain keltaiset autot sallittu.

Helsingin rautatieaseman kello

Onneksi Helsingin aika on taas kohdillaan:

Rautatieaseman kello repaleisessa näköispuvussaan keväällä 2010.

 Torni taas koko komeudessaan myöhemmin keväästä 2010.

Lumin laukku Fashion Stock Salesista!

Ostin Lumi-merkin laukun, tummanruskea Supermarket bag XL, Helsinki Fashion Stock Salesista. Olen pitkään aikonut hankkia kyseisen merkin laukun, mutta kapuloita rattaisiin on laittanut ystävän kokemus Lumista: hänen laukkunsa toinen kantohihna on rikkoutunut toistamiseen.

Lumin laukku Supermarket bag, koko XL. Valitsin ison, koska kuljetan läppäriä mukana.

Ystäväni on asian tiimoilta käynyt ainakin kolme kertaa Lumilla, eikä aina ole saanut täysin moitteetonta palvelua. Nyt hänellä on menossa kai jo toinen tai kolmas laukku, jonka hän on siis saanut rikkimenneen tilalle. Kaikesta tästä huolimatta uskaltauduin hankkimaan laukun. Toivotaan, että ystäväni kokemukset ovat ainutlaatuiset ja Lumi kestää!

Muutoin Helsinki Fashion Stock Salesista. Kuten postasin aiemmin, menin tapahtumaan erityisesti Camilla Mikaman mekkojen vuoksi. Sovitinkin mustaa mekkoa, joka oli kotelomekon tyylinen, kauniilla origamirintamerkillä varustettu. En ostanut sitä, sillä en ollut varma mekon istuvuudesta takaa, eikä pukukopeissa ollut käsipeiliä. Muutoinkin sovituskopit oli laitettu Vanhan lavalle, ja valaistus oli aika järkyttävä… Aion mennä katsomaan mekkoja uudemman kerran; Camilla Mikama kertoi niitä myytävän Lux Shopissa ja Goodiksessa.

Odotin kovasti, että olisin löytänyt tapahtumasta jonkin uuden, mielenkiintoisen merkin, mutta aika pitkälti ne olivat vanhoja tuttuja. Odotan silti samantyyppisiä tapahtumia, pienet tekijät eivät pääse tarpeeksi esille!

Helsinki Fashion Stock Sales perjantaina

Hei, älä missaa: Helsinki Fashion Stock Sales Vanhalla perjantaina 16.4. klo 11 alkaen. Oma vinkki vitoseni sinunkin käyttöösi: Camilla Mikama tekee todella ihania, yksinkertaisia, tyylikkäitä, mutta with a little twist -vaatteita. Törmäsin hänen vaatteisiinsa Turussa, Televisio-nimisessä kaupassa (Hämeentie 32, sisäpiha), ja koska olin jo ostanut IVANAhelsingin mekon, niin päätin jättää Mikaman mekot sovittamatta. Se oli virhe, ja minua on harmittanut siitä asti.

Camilla Mikama näyttäisi siis olevan Helsinki Fashion Stock Sales:n FB-ryhmässä listattuna, joten ainakin minä olen heti yhdeltätoista tapahtuman ovea koputtelemassa! Siellä nähdään!

Paakelssipaja Designmuseossa – modernia makeutta!

Ensi tai sitä seuraavana lauantaina kannattaa suunnata Designmuseoon. Siellä on menossa Moderni[smi]-näyttely, joka esittelee ihan kattavasti modernismin muotoja. Melkein mielenkiintoisempaa kuin itse näyttely, on siihen liitetty työpaja Paakelssipaja - modernia makeutta!

 Paakelssipajan mainos. Paja Designmuseossa 9.5.2010 saakka.

Työpajassa voi koristella oman leivoksensa. Leivosten ”pohjia” on mm. Aalto-vaasin muotoisena. Pajaa piti viime lauantaina tyttö, joka kertoi olevansa tutkijana Kuva-arkistossa, mutta oman taustansa kondiittorina kummittelevan aina välillä: siitä moinen idea näyttelyvieraiden osallistamiseksi.

Alla on yksi näkemys leivonnaisen koristelusta; idea sai alkunsa näyttelyssä esillä olleesta maljakosta, joka oli modernismin alkuaikoja esittelevässä huoneessa.

Tässä vielä lainaus tapahtuman flyerista:

”Leivos, tuo ihastuttava ja turhaakin turhempi ylellisyysuote, eli 1930-luvun funkis-Helsingissä kukoistustaan. Kaupunkilaisten muodikkaimmaksi huviksi jalostui mannermainen joutenolo kahviloissa leivoksia nautiskellen…”

Paakelssipaja on siis enää kahtena lauantaina 17.4. ja 24.4. Hopihopi!

Suosikkitaiteilijani näyttely Vedentutkijan tytär

Suosikkitaiteilijani on jo pitkään ollut Susanna Majuri. Hänellä on parhaillaan menossa laaja näyttely Vedentutkijan tytär Valokuvataiteen museossa. Majurin valokuvat ovat värikkäitä, ja ne herättävät hyvin voimakkaita tunteita. Hänen teoksiaan inspiroivat muun muassa vesi ja Islanti.

 Susanna Majuri: Salme, 2007. Kuva Valokuvataiteen museo.

Näyttelyssä on nähtävillä myös uusimpia töitä, viime vuodelta, mutta itse pidän hänen aikaisemmista töistään, erityisesti vuodelta 2004. Yksi suosikeistani on Salme, vuodelta 2007.

Näyttely on avoinna 23.5. saakka.

Lue lisää Vedentutkijan tytär -näyttelystä

Lue Susanna Majurin haastattelu

Lime Curd -herkkua Kanniston Leipomosta

Pikiriikkinen Kanniston Leipomon myymälä Yliopistonkadulla on ilahduttanut montaa työpäivääni herkuillaan. Haen sieltä yleensä keittoa, joka on kohtuuhintainen, muistaakseni 4,90 euroa/pahvitölkillinen. Keitto on aika pieni, mutta lounaaksi se riittää hyvin – monen ravintolan yli puolenkin litran kermaiset keitot ovat ihan turhaan isoja ja kalliita.

Toissapäivänä tiskille oli viritetty ansa: maistiaisena oli pieniä viipaleita maalaisleipää ja päälle lasitölkistä Mrs Darlington's Lime Curdia. Itse en niin hilloista ja makeista levitteistä välitä, paitsi itse tekemästäni mansikkahillosta lettujen tai pannarin päällä. Mutta tämä oli todella maistuvaa. Koska taloudessamme on herkuille perso henkilö, päätin ostaa kokonaisen purkin.

P.s. Tietääkö joku, miten lime curd suomennetaan?

Uunisaaressa, tuulta 8 metriä sekunnissa

Uunisaari 28.3.2010, +4 C, tuuli n. 8 m/s.

Lähiönostalgiaa

 Kuva

Odotan mielenkiinnolla tämän tutkimuksen julkaisua: tutkija Kirsi Saarikangas perehtyy Helsingin 1950 - 70 -lukujen lähiöihin. Hänen aineistonaan on Helsingin lähiöihin muuttaneiden kirjoitukset, joissa “ihasteltiin modernien kotien kiiltäviä kylpyhuoneita ja juoksevaa, lämmintä vettä…” Tutkijan lempipaikkoja Helsingissä on mm. Suomen Saunaseuran sauna Lauttasaaressa ja Hernesaaren asuinalueen takana sijaitseva jättömää ja varastoalue... Lue koko artikkeli ja katso muut lempipaikat

Juhlat Suvilahdessa

Kirjoitin aiemmin Suvilahden voimala-alueesta. Olin siellä tässä muutama hetki takaperin hauskoilla synttärijuhlilla, juhlatila Magitossa. Se on muuten aivan loistava synttäreiden, valmistujaisten tai muiden rouheiden juhlien pitoon.

Voimala-alue herättää minussa voimakkaita tunteita, sillä paikka vaan on visuaalisesti aivan mieletön. Tässä muutama kuva synttärijuhlien lämmöstä ja voimala-alueen kelmeydestä:

 

  

 

 

  

 

Pussukka-ansa

En ole viime aikoina juuri blogannut muusta kuin ostoksistani, selityksenä ajanpuute. Ja kirjoitan niistä taas! Se pitää sanoa, että oikeasti en hirveästi ostele. Jos ostan, niin suosin pienten, (nuorten) suomalaisten suunnittelijoiden vaatteita ja tavaroita, kuten ehkä olette huomanneet. Työvaatteiden osalta se ei valitettavasti aina onnistu.

Yksi pienistä kivoista kaupoista on Eerikinkadun Sopiva Shop. Sieltä löytyy usean eri suunnittelijan tekemiä vaatteita ja tavaroita. Olen ostanut muutamat hauskat Green Papaya -nappikorvakorut. Eilen ostin kuvan pinkki-lilat (ja ostan muuten muutakin väriä kuin pinkkiä…) korvikset.

 Korvakorut Sopiva Shopista.

Lankesin myös pussukka-ansaan, sillä Sopiva Shopissa on paljon kivoja pieniä pussukoita. Kysymys kuuluu, kuinka monta pussukkaa ihminen voi oikeasti omistaa? Ei kovin montaa. Minä menin silti ostamaan uuden pussukan: iPodilleni suojapussin.

 

Green Papayan suojapussi iPodille retrotuolillamme.  

Verkkolehti We Love Helsinki on kirjoittanut Sopiva Shopista jutun.

Dinon lila luuranko

 

Arvaapa mistä tämä karmaiseva näkymä on? Kyseessä ovat tietysti entisen Eläinmuseon, nykyisen Luonnontieteellisen museon kellarikerroksen dinosaurukset. Pinkki, lila ja punainen värjäsi kadun lumen, joten pakkohan siitä oli ottaa kuva.

Kuriositeettina: rakennusta kaavailtiin joskus muinoin Helsingin venäläiseksi yliopistoksi...

Helsinki lumessa

Aihetta on käsitelty kaikissa medioissa jo riittämiin, mutta haluan silti postata blogiini muistoksi muutaman lumisen talvikuvan Helsingistä. Talvi 2010:

 

Putsattu Eerikinkatu

 

Höyryä Hankenille

Autoja lumessa Köydenpunojankadulla

 

Luminen Eerikinkatu 

Jääpuikkojen pudottajat Kaisaniemenkadulla

 

Lumenpudottajat Runeberginkadulla perjantai-iltana

Trikookuningatar: Sonia Rykiel pour H&M

En ole aiemmin innostunut H&M:n suunnittelijayhteistyöstä. Sonia Rykielin neulemallisto sen sijaan herätti uteliaisuuteni siinä määrin, että päätin mennä tänään aamulla tarkastamaan sen. Olin vähän yli kymmenen Kämp Gallerian H&M:ssä. Kuhina neuleiden ympärillä oli vähäistä, vaikka paikalta löytyi niitäkin, joilla oli käsivarrellaan iso kasa raitaneuleita.

Olin asennoitunut niin, että neuleet todennäköisesti ovat kamalaa, rätisevää akryylia, joten mitään ei tarvitse ostaa. Iloinen yllätys oli se, että neuleet olivat puuvillaa. Neuleiden laatu oli vähän sinne päin - hooetämmää - mutta niin tietysti hinnatkin. Koot olivat muuten aikamoista normaalien ihmisten syrjintää: neuleista ei löytynyt ollenkaan L-kokoa.

Tässä on saaliini. Ostin kaksi neuletta ja ison raitakaulahuivin. Nämä päällä olen todellakin trikookuningatar.

 

  

 

Rakkautta ensi silmäyksellä: Lollipop-pipo!

Korjaamon Desgin-myyjäiset viime perjantaina olivat kovin kohtalokkaat kukkaron kannalta. Pitsimaton lisäksi ihastuin toiseen virkattuun juttuun, nimittäin JiiPipoon.

 

Lollipop suojaa ikkunalasin takana vaanivilta lumikinoksilta.

 JiiPipon Lollipop on aivan ihana. Se päässä ei vaan voi olla yrmymielinen ja ruttunaamainen!

JiiPipo tekee muuten tilauksesta myös kaulaliinat, kukkarot ja läppäritaskut. Harmi, että ehdin ostaa jo IVANAhelsingin läppäritaskun, muutoin olisin tilannut Macilleni virkatun talvitakin.

Puolukka-kinuski-kauraherkku – Enjoy it!

Annankadulla, Bulevardin kulmassa sijaitseva Enjoy it on uusi kahvilatuttavuus, jota voin suositella.

Kävin ystäväni kanssa lauantaina myöhäisellä aamiaisella tai aikaisella lounaalla, miten vaan. Nautin maukkaan tandoorikanaleivän ja laten. Lisäksi herkuttelimme ystävän kanssa puoliksi superherkullisen puolukka-kinuskipäällysteisen kauraleivoksen. Ei liian makea vaan sopivan kirpsakka, nams!

Enjoy it:n cappuccino on erikseen mukillinen vahvaa kahvia ja reipas pikkukannullinen lämmitettyä maitoa, vahvuuden ja määrän voi siis itse säädellä. Heiltä saa myös Théhuoneen teetä, lounasta maanantaista lauantaihin sekä sunnuntaisin SuperSunday breakfast buffet’n. Sitä aion mennä testaamaan seuraavaksi.

Ps. Hassua, että piipahdinkin samalla reissulla IVANAhelsingillä. Sieltä lähti meille kotiin kaunis, keltainen villamekko, kokoa 36. Se maksoi 39 euroa (ovh yli 200 euroa). Vinkki nro 1: IVANAn alakerrassa on iso kasa näytös- ja kuvausvaatteita todella edullisesti. Niiden koot eivät ole todellakaan sitä, mitä lapussa sanotaan, vaan reilusti pienempiä tai isompia. Monet jättävät lapun antaman informaation vuoksi vaatteet sovittamatta, joten omiin silmiin luottava voi tehdä tosi löytöjä! Ja vinkki nro 2: IVANAn uusi mallisto tulee myymälään torstaina 4.3.

Virkkuukoukutettu

Eilen hehkutin Virkkuukoukussa-mattoa. Niinhän siinä kävi, että tiensä meille löysi harmaa, pieni ja söpö matto. Se sulostuttaa meidän vanhaa, rumaa kylpyhuonetta.

 Virkkuukoukussa pitsimatto

Virkkuukoukussa pitsimatot on käsin virkattu tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalista. Maton voi pestä koneessa.

Haluan joskus myöhemmin reilut kaksimetrisen valkoisen maton...!

Virkkuukoukussa Korjaamon Design-myyjäisissä

Iiks! Nyt joutuu tekemään vakavia aikataulun justeerauksia, että pääsee käymään Korjaamon Design-myyjäisissä huomenna (pe 12.2. alkaen kello 18). Siellä on nimittäin aivan ihania virkattuja mattoja - Virkkuukoukussa on mukana myyjäisissä. Matto on aivan ihana, vai mitä mieltä olet?

 

Kuva: Tuomas Mäkelä, m2 valokuvaus; Linkki: Virkkuukoukussa

Blogihiljaisuus

Blogihiljaisuus johtuu siitä,  että minulla on yht'äkkiä vapaa-aikaa reilusti aiempaa vähemmän. Yritän kuitenkin pitää silmät auki kotimatkoillani vastaisuudessakin…

Kuvassa oleva vihreä tarra liimattuna sadevesiviemäriin pysäytti yhtenä päivänä. Tutkimusten jälkeen sain selville, että siinä mainostetaan leffaa. Yllätyksettömän perusmainonnan joukossa se oli virkistävä poikkeus, vaikkei idea ole uusi tai niin erikoinenkaan.

 

 

Taidehallin Export-Import ja uusiutunut sivusto

Taidehallissa on menossa hyvinkin katsomisen arvoinen näyttely Export-Import. Kyseessä on Taidehallin sanoin kansainvälisten suomalaisten teoksia.

Näyttelystä jäi mieleeni kahden taiteilijan tuotanto. Toinen oli Kristiina Uusitalo, jonka näyttävät teokset olivat esillä heti ensimmäisessä isossa hallissa. Alumiinilevyille maalatuissa tauluissa oli kiintoisasti yhdistetty suomalaista maisemaa ja aasialaista bling-blingiä.

Kristiina Uusitalon teos Taidehallissa.

Toinen oli Pilvi Takalan videoteos, jossa taiteilija itse pyrki sisälle Pariisin Disneylandiin pukeutuneena Lumikiksi. Videosta voi katsoa pätkän Pilvin Takalan nettisivuilta.

Ps. Taidehallin nettisivut ovat uudistuneet. Ne on rakennettu niin, että kunkin sivun taustalla näkyy läpinäkyvästi muita sivuja, ja niitä voi vapaasti siirrellä ja järjestää. Onpas hankala selittää, joten käykää kurkkaamassa www.taidehalli.fi! En oikein tiedä, mitä mieltä niistä olisi? Onko ne ärsyttävät vai hyvinkin käytettävät?

Export-Import -näyttely on auki 28.2. asti.

Lepohytti, puusauna ja herkkuja

Looshin kapeat rautasängyt tuovat mieleen Alvar Aallon Paimion parantolaan suunnittelemat kalusteet. Valo on vihertävän kelmeä, ilma kostea. Vedämme verhot käytävälle päin kiinni, ja istumme ystäväni kanssa hihitellen kumpikin omalle sängylleen.

 

Lepohytin sänky

Sängyn vieressä on lukollinen yöpöytä, johon voi lukita arvotavarat. Verhojen läpi näkyy ohi kävelevät ihmiset. Alempaa kuuluu veden loisketta ja sivuilta rauhallinen juttelu muista lepohyteistä. Olemme Yrjönkadun uimahallin toisessa kerroksessa.

Lepohyttiin voisi jäädä rauhallisesti torkkumaan muihin maailmoihin. Me sen sijaan suuntaamme puusaunaan, kun pahimmalta eksotiikan aiheuttamalta hämmennykseltä pystymme.  Puusaunassa tuoksuu savu, ja katto on mustunut. Kiuas ulottuu lattiasta kattoon. Kun löylyvettä heittää luukusta sisään, niin kiuas tuhahtaa voimakkaasti heittäjälle.

Puusaunan, höyrysaunan, uimisen ja vesijuoksemisen jälkeen tilaamme lepohyttien käytäviä kiertävältä Café Yrjön tarjoilijalta mehunektariinit, ystäväni kanasalaatin ja minä vuohenjuustoleivän pähkinäisellä salaatilla. Tarjoilija on pukeutunut univormumaiseen siniseen takkiin, jossa on punaiset tehosteet nappien alla. Istumme lepohytin edessä, puisilla, jykevillä jakkaroilla, joita on kaksi pikkuruisen pöydän ympärillä.

Nautimme eksotiikasta.

Pulkkamäessä

Tämä talvi on ainutlaatuinen. Ulkoilu lumisessa maisemassa on aivan mahtavaa. Tänään olin laskemassa pulkalla Kaivopuistossa.