Pussukka-ansa

En ole viime aikoina juuri blogannut muusta kuin ostoksistani, selityksenä ajanpuute. Ja kirjoitan niistä taas! Se pitää sanoa, että oikeasti en hirveästi ostele. Jos ostan, niin suosin pienten, (nuorten) suomalaisten suunnittelijoiden vaatteita ja tavaroita, kuten ehkä olette huomanneet. Työvaatteiden osalta se ei valitettavasti aina onnistu.

Yksi pienistä kivoista kaupoista on Eerikinkadun Sopiva Shop. Sieltä löytyy usean eri suunnittelijan tekemiä vaatteita ja tavaroita. Olen ostanut muutamat hauskat Green Papaya -nappikorvakorut. Eilen ostin kuvan pinkki-lilat (ja ostan muuten muutakin väriä kuin pinkkiä…) korvikset.

 Korvakorut Sopiva Shopista.

Lankesin myös pussukka-ansaan, sillä Sopiva Shopissa on paljon kivoja pieniä pussukoita. Kysymys kuuluu, kuinka monta pussukkaa ihminen voi oikeasti omistaa? Ei kovin montaa. Minä menin silti ostamaan uuden pussukan: iPodilleni suojapussin.

 

Green Papayan suojapussi iPodille retrotuolillamme.  

Verkkolehti We Love Helsinki on kirjoittanut Sopiva Shopista jutun.

Dinon lila luuranko

 

Arvaapa mistä tämä karmaiseva näkymä on? Kyseessä ovat tietysti entisen Eläinmuseon, nykyisen Luonnontieteellisen museon kellarikerroksen dinosaurukset. Pinkki, lila ja punainen värjäsi kadun lumen, joten pakkohan siitä oli ottaa kuva.

Kuriositeettina: rakennusta kaavailtiin joskus muinoin Helsingin venäläiseksi yliopistoksi...

Helsinki lumessa

Aihetta on käsitelty kaikissa medioissa jo riittämiin, mutta haluan silti postata blogiini muistoksi muutaman lumisen talvikuvan Helsingistä. Talvi 2010:

 

Putsattu Eerikinkatu

 

Höyryä Hankenille

Autoja lumessa Köydenpunojankadulla

 

Luminen Eerikinkatu 

Jääpuikkojen pudottajat Kaisaniemenkadulla

 

Lumenpudottajat Runeberginkadulla perjantai-iltana

Trikookuningatar: Sonia Rykiel pour H&M

En ole aiemmin innostunut H&M:n suunnittelijayhteistyöstä. Sonia Rykielin neulemallisto sen sijaan herätti uteliaisuuteni siinä määrin, että päätin mennä tänään aamulla tarkastamaan sen. Olin vähän yli kymmenen Kämp Gallerian H&M:ssä. Kuhina neuleiden ympärillä oli vähäistä, vaikka paikalta löytyi niitäkin, joilla oli käsivarrellaan iso kasa raitaneuleita.

Olin asennoitunut niin, että neuleet todennäköisesti ovat kamalaa, rätisevää akryylia, joten mitään ei tarvitse ostaa. Iloinen yllätys oli se, että neuleet olivat puuvillaa. Neuleiden laatu oli vähän sinne päin - hooetämmää - mutta niin tietysti hinnatkin. Koot olivat muuten aikamoista normaalien ihmisten syrjintää: neuleista ei löytynyt ollenkaan L-kokoa.

Tässä on saaliini. Ostin kaksi neuletta ja ison raitakaulahuivin. Nämä päällä olen todellakin trikookuningatar.

 

  

 

Rakkautta ensi silmäyksellä: Lollipop-pipo!

Korjaamon Desgin-myyjäiset viime perjantaina olivat kovin kohtalokkaat kukkaron kannalta. Pitsimaton lisäksi ihastuin toiseen virkattuun juttuun, nimittäin JiiPipoon.

 

Lollipop suojaa ikkunalasin takana vaanivilta lumikinoksilta.

 JiiPipon Lollipop on aivan ihana. Se päässä ei vaan voi olla yrmymielinen ja ruttunaamainen!

JiiPipo tekee muuten tilauksesta myös kaulaliinat, kukkarot ja läppäritaskut. Harmi, että ehdin ostaa jo IVANAhelsingin läppäritaskun, muutoin olisin tilannut Macilleni virkatun talvitakin.

Puolukka-kinuski-kauraherkku – Enjoy it!

Annankadulla, Bulevardin kulmassa sijaitseva Enjoy it on uusi kahvilatuttavuus, jota voin suositella.

Kävin ystäväni kanssa lauantaina myöhäisellä aamiaisella tai aikaisella lounaalla, miten vaan. Nautin maukkaan tandoorikanaleivän ja laten. Lisäksi herkuttelimme ystävän kanssa puoliksi superherkullisen puolukka-kinuskipäällysteisen kauraleivoksen. Ei liian makea vaan sopivan kirpsakka, nams!

Enjoy it:n cappuccino on erikseen mukillinen vahvaa kahvia ja reipas pikkukannullinen lämmitettyä maitoa, vahvuuden ja määrän voi siis itse säädellä. Heiltä saa myös Théhuoneen teetä, lounasta maanantaista lauantaihin sekä sunnuntaisin SuperSunday breakfast buffet’n. Sitä aion mennä testaamaan seuraavaksi.

Ps. Hassua, että piipahdinkin samalla reissulla IVANAhelsingillä. Sieltä lähti meille kotiin kaunis, keltainen villamekko, kokoa 36. Se maksoi 39 euroa (ovh yli 200 euroa). Vinkki nro 1: IVANAn alakerrassa on iso kasa näytös- ja kuvausvaatteita todella edullisesti. Niiden koot eivät ole todellakaan sitä, mitä lapussa sanotaan, vaan reilusti pienempiä tai isompia. Monet jättävät lapun antaman informaation vuoksi vaatteet sovittamatta, joten omiin silmiin luottava voi tehdä tosi löytöjä! Ja vinkki nro 2: IVANAn uusi mallisto tulee myymälään torstaina 4.3.

Virkkuukoukutettu

Eilen hehkutin Virkkuukoukussa-mattoa. Niinhän siinä kävi, että tiensä meille löysi harmaa, pieni ja söpö matto. Se sulostuttaa meidän vanhaa, rumaa kylpyhuonetta.

 Virkkuukoukussa pitsimatto

Virkkuukoukussa pitsimatot on käsin virkattu tekstiiliteollisuuden ylijäämämateriaalista. Maton voi pestä koneessa.

Haluan joskus myöhemmin reilut kaksimetrisen valkoisen maton...!

Virkkuukoukussa Korjaamon Design-myyjäisissä

Iiks! Nyt joutuu tekemään vakavia aikataulun justeerauksia, että pääsee käymään Korjaamon Design-myyjäisissä huomenna (pe 12.2. alkaen kello 18). Siellä on nimittäin aivan ihania virkattuja mattoja - Virkkuukoukussa on mukana myyjäisissä. Matto on aivan ihana, vai mitä mieltä olet?

 

Kuva: Tuomas Mäkelä, m2 valokuvaus; Linkki: Virkkuukoukussa

Blogihiljaisuus

Blogihiljaisuus johtuu siitä,  että minulla on yht'äkkiä vapaa-aikaa reilusti aiempaa vähemmän. Yritän kuitenkin pitää silmät auki kotimatkoillani vastaisuudessakin…

Kuvassa oleva vihreä tarra liimattuna sadevesiviemäriin pysäytti yhtenä päivänä. Tutkimusten jälkeen sain selville, että siinä mainostetaan leffaa. Yllätyksettömän perusmainonnan joukossa se oli virkistävä poikkeus, vaikkei idea ole uusi tai niin erikoinenkaan.

 

 

Taidehallin Export-Import ja uusiutunut sivusto

Taidehallissa on menossa hyvinkin katsomisen arvoinen näyttely Export-Import. Kyseessä on Taidehallin sanoin kansainvälisten suomalaisten teoksia.

Näyttelystä jäi mieleeni kahden taiteilijan tuotanto. Toinen oli Kristiina Uusitalo, jonka näyttävät teokset olivat esillä heti ensimmäisessä isossa hallissa. Alumiinilevyille maalatuissa tauluissa oli kiintoisasti yhdistetty suomalaista maisemaa ja aasialaista bling-blingiä.

Kristiina Uusitalon teos Taidehallissa.

Toinen oli Pilvi Takalan videoteos, jossa taiteilija itse pyrki sisälle Pariisin Disneylandiin pukeutuneena Lumikiksi. Videosta voi katsoa pätkän Pilvin Takalan nettisivuilta.

Ps. Taidehallin nettisivut ovat uudistuneet. Ne on rakennettu niin, että kunkin sivun taustalla näkyy läpinäkyvästi muita sivuja, ja niitä voi vapaasti siirrellä ja järjestää. Onpas hankala selittää, joten käykää kurkkaamassa www.taidehalli.fi! En oikein tiedä, mitä mieltä niistä olisi? Onko ne ärsyttävät vai hyvinkin käytettävät?

Export-Import -näyttely on auki 28.2. asti.

Lepohytti, puusauna ja herkkuja

Looshin kapeat rautasängyt tuovat mieleen Alvar Aallon Paimion parantolaan suunnittelemat kalusteet. Valo on vihertävän kelmeä, ilma kostea. Vedämme verhot käytävälle päin kiinni, ja istumme ystäväni kanssa hihitellen kumpikin omalle sängylleen.

 

Lepohytin sänky

Sängyn vieressä on lukollinen yöpöytä, johon voi lukita arvotavarat. Verhojen läpi näkyy ohi kävelevät ihmiset. Alempaa kuuluu veden loisketta ja sivuilta rauhallinen juttelu muista lepohyteistä. Olemme Yrjönkadun uimahallin toisessa kerroksessa.

Lepohyttiin voisi jäädä rauhallisesti torkkumaan muihin maailmoihin. Me sen sijaan suuntaamme puusaunaan, kun pahimmalta eksotiikan aiheuttamalta hämmennykseltä pystymme.  Puusaunassa tuoksuu savu, ja katto on mustunut. Kiuas ulottuu lattiasta kattoon. Kun löylyvettä heittää luukusta sisään, niin kiuas tuhahtaa voimakkaasti heittäjälle.

Puusaunan, höyrysaunan, uimisen ja vesijuoksemisen jälkeen tilaamme lepohyttien käytäviä kiertävältä Café Yrjön tarjoilijalta mehunektariinit, ystäväni kanasalaatin ja minä vuohenjuustoleivän pähkinäisellä salaatilla. Tarjoilija on pukeutunut univormumaiseen siniseen takkiin, jossa on punaiset tehosteet nappien alla. Istumme lepohytin edessä, puisilla, jykevillä jakkaroilla, joita on kaksi pikkuruisen pöydän ympärillä.

Nautimme eksotiikasta.